Kylmä kuvausreissu.

Olin tiiraillut sääpalveluita ja toiveissa oli pakkasyö ja sumuinen aamu. Tämä järjestyi varsin mukavasti heti viikon alettua. Säätiedote lupasi selkeää ja kylmää yötä ja sain järjestettyä itseni reissuun. Ajatuksena oli siis saada sumun valumista aamun ensimmäisiltä tunneilta. Tätä videomateriaalia tarvitaan tulevissa projekteissa. Ajelin Pallasjärvelle autiotuvalle yöksi, koska halusin suunnata Pallaksen maastoihin. Tarkoituksena oli herätä neljältä ja kiivetä tunturiin. Mikä mukavampaa, kuin yhdistää retkeily siihen samaan syssyyn. Tuvalla ei ollut ketään ja kämppä lämpisi mukavasti. Lämpötila alkoi tippua rapsakasti pakkasen puolelle ja toiveet sumuisesta aamusta kasvoivat.

Laitoin toisen rungoista ottamaan timelapsea iltaruskosta ja yön tulosta. Samalla huomasin revontulisumun vahvistuneen Pallasjärven yläpuolella. Pientä toivoa oli myös revontulien saapumisesta. Tuvassa lämmitellessä vilkuilin ikkunasta kehittyykö revontulet kuvattavaksi asti. Pian sain huomata, että on parempi viedä toinenkin runko pihalle. Hitaasti liikkuvat, mutta koko ajan kirkkautta keräävät revontulet on mukava tallentaa videon muotoon. Sallivat pitemmän valotuksen ilman, että revontulet palavat puhki. Nyt siis molemmat rungot keräsivät tunnelmia talteen. Välillä vaihdoin optiikkaa ja pakkanen tosiaan kiri! Lisää vaatetta päälle ja kuvaukset jatkuivat. Lopetin timelapse touhut sumun tuhratessa linssejä ja keskityin ottamaan yksittäisiä stillejä. Mukavat revontulet ja varsin komea tähtitaivas. Erityisesti tuvan suunnalta pilkottanut tähtitaivas oli lumoava. En malttanut mennä nukkumaan, vaikka neljältä soiva herätyskello kävikin välillä mielessä.

Lopulta vääntäydyin laverille, koska sumua alkoi olla jo vaivoiksi. Makuupussissa tarkeni vähän liiankin hyvin ja uni oli katkonaista. Pian puhelin pirisikin herätyksen merkiksi. Ylös ja ulos! Mukavasti heräsi raikkaassa pakkasessa. Mittari näytti mukavat -6 astetta. Odottelin tuvalla hetken, että aamu kirkastuisi. Pallaksen pihasta lähdin kiipeämään vielä kovin pimeässä ja tuumailin herätyksen olleen hitusen liian aikaisin 🙂 Noh, sama tuo oli kävellä tunturissa ympyrää ja odotella aurinkoa. Palkaskeron laidalla säikähdin turkasesti komean poron tölvätessä läheiselle harjulle! Mahtava sarvipää oli varmaan kiiman pauloissa, enkä kauaa jäänyt sitä häiritsemään. Mukavasti poseerasi tunturin laidalla ja sain otettua pari ruutua tunturin kuninkaasta.

Kävelin hiljalleen kohti Pallaskeroa ja alkoi se aamukin valaista maisemaa. Sumua ei vain ollut tarpeeksi ja siltä osin tämä kuvauskohde meni mönkään. Ei sen väliksi, oli sen verran mahtavan näköistä ympärillä. Alhaalla näkyvät suot ja aukeat olivat valkeana kuurasta ja kuntta rapisi kävellessä. Ensimmäinen kunnon pakkasaamu tälle syksylle! Kiertelin Pallaskeron laitaa ja söin aamupalan. Otin muutaman kuvan ylhäältä ja siirryin kohti alhaalla näkyneitä soita. Kiertelin jänkkää ja toivoin salaa törmääväni hirviin, mutta loistivat poissa olollaan. Otin alamailla muutaman kuvan, kunnes aurinko alkoi jo nousta korkealle. Oli aika suunnata kotiin, mutta olipa onnistunut reissu. Aina ei saa sitä mitä lähtee hakemaan, mutta tilalle voi saada muuta yhtä hyvää. Aina kannattaa lähteä patikoimaan tai retkelle, jos on mahdollisuus!

KLIKKAAMALLA ISOMPI KUVA!

terveisin, Timppa Veijalainen, AV-Lappi

Kuvauskalusto: Canon EOS 5D Mark III, Canon EOS 7D, Canon 70-200mm 2.8L, Canon 17-40mm 4.0L, Tokina 11-16mm 2.8

1

2

3

4

5

6

7

Aurora borealis.

Otsikon mukaisesti revontulikuvauksia olimme jälleen tekemässä ja tällä kertaa cme:n innoittamana suuntasimme Sammaltunturiin, Pallas-Yllästunturin kansallispuistoon. Komein purkaus oli mennyt jo aikaisemmin päivällä, mutta yleensä aktiivisuutta riittää vielä yöksi. Ilta alkoi synkissä merkeissä sillä kohde oli täysin pilvessä eikä vesisade lisännyt motivaatiota yhtään! Kurjuutta, mutta aikaisemmin tutkittu pilviennuste lupaili puolilta öin täysin selkeää. Tällä kertaa ennusteisiin oli luottaminen ja hitaasti pilvet valuivat kohti itää paljastaen samalla revontulien valon. Syksyn ajan olemme keränneet timelapse materiaalia ja tämä myrsky oli kruunu projektille.

Revontulet vahvistuivat lännestä ja kuvaaminen sai alkaa! Mahtavia muotoja ja paikoin komeita värejä omaavia revontulia tanssi taivaalla. Mahtava fiilis! Odotus palkittiin ja kuvaustyö jatkui suurella innolla. Välillä oli vaikea sommittella mihin suuntaan kuvausta suorittaisi, mutta tapahtumia oli niin paljon, ettei sillä juurikaan ollut väliä. Kuutamoa ei nyt ollut apuna, joten maisema oli todella pimeä. Välillä revontulien ollessa voimissaan oli maisemassa myös valoa. Eniten aktiivisuutta oli läntisellä taivaalla, mutta etelän puolella oli lähes koko yön todella nopeat ja sykkivät revontulet. Oli hurja seurata vauhdikasta sykettä! Välillä muutama pieni korona pyörähti päällä, mutta mitään isompaa koronaa ei tällä kertaa tullut.  Usean tunnin kuvaustyö jatkui aina puoli neljään aamua ja upea yö sai hienon päätöksen. Lammen rannalla sai otettua vielä loppupoltoista muutaman kuvan ja yö oli paketissa!

Mahtava yö ja upeat revontulet! Näitä lisää ja kyllä se talvikin saisi jo tulla 😉

Kamerakalusto: Canon EOS 5D mark III, 5D mark II, 7D ja 6D, Canon 24mm f1.4 L, Canon 16-35mm f2.8 L, Canon 17-40mm f4 L ja Tokina 11-16mm f2.8

Terveisin, Timo Veijalainen, AV-Lappi

1

2

3

4

5

6

7

8

9

10

11